Lasten ja nuorten tietopalvelu

Viime luennolla puhuttiin lasten ja nuorten tietopalvelusta. On tärkeää, että lapsen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitystaso otetaan huomioon, kun valitaan aineistoa lapselle. Kun lapsi kysyy vaikkapa koirakirjoja, kannattaa silloin myös näyttää aikuisten puolellakin olevat. Eli aina ei tarvitse tuijottaa siihen, että lapsille suositellaan vain lasten kirjoja. Monesti lasten vanhemmat valitsevat kirjat pienimmille lapsille. Mutta on tärkeää, että lapsi saa myös itse valita lukemista. Eilen kirjastossa oli mukava tilanne, kun pieni poika innoissaan tuli valitsemansa kirjan kanssa isänsä luo. Ja sanoi: katso löysin tosi mahtavan kirjan. Isä kannusti ja kehui poikansa valintaa. 
Lasta pitää myös kohdella samalla tavoin kuin aikuistakin asiakasta. On tärkeää myös kuunnella ja olla kiinnostunut lasten asioista. Lapsen pitää tietää, että kirjastovirkailijalta voi aina kysyä apua. Tänään kirjastossa pari nuorta tyttöä oli tiedonhakukoneella ja kuulin heidän keskustelunsa. He olivat ihmetelleet, kun heidän varaamansa kirja oli ollut niin kauan lainassa ja miksi varaus ei näy verkkokirjastossa. Tarjouduin selvittämään heidän ongelmansa. Katsottiin kirjaston ohjelmasta mikä tilanne on ja selvisi että heidän varaus on voimassa ja kyseinen kirja löytyy kirjastoauton hyllystä. Tytöt saivat kirjansa ja juttelimme vielä jonkin aikaa heidän lempikirjoistansa ja siitä kuinka kivaa lukeminen on.

Toisena asiana puhuttiin nuorten kohtamisesta. Nuoret pitävät myös tärkeänä sitä, että heidät huomataan ja tervehditään. On myös noloa puhua nuorille nuorisokieltä. Kohtaa heidät omana itsenään ja ole ystävällinen, rento ja näkyvä. Oppimisalustaan oli joku vinkannut uuden kirjan: Nuoret kirjastossa: työntekijän opas. Kiinnostuin siitä kirjasta, joten laitoin sähköpostia Nuorten palveluun ja tilasin kyseisen oppaan. Sitä oli saatavilla vielä muutama ilmaiseksi. Opas on kustannettu hankerahoituksella ja on ensipainos. 
Olen selaillut opasta ja siinä on paljon hyviä vinkkejä siihen, miten nuorten kanssa toimitaan. Tähän oppaaseen oli myös koottu vastauksia siitä, mitä kirjasto merkitsee nuorille. Tässäpä muutama vastaus

Kirjasto on rauhallinen paikka olla itsekseen
Kirjasto koetaan paikaksi, jossa voi hengähtää ja piiloutua hektisestä nykymaailmasta
Kirjastossa voi vaan piioutua katseilta
Kirjasto on huokoinen, vapaa ja ilmainen tila

Niin lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että heille on tarjolla laadukasta ja ajantasalla olevaa kirjallisuutta. Lasten kirjoissa on värikkäät kuvat ja nuorten tietokirjat eivät saa olla liian vanhoja. Tulipa taas tämän luennon jälkeen käveltyä oman kirjaston nuorten tietokirjaosastolle ja poistettua muutama vanha teos.

Toinen hyvä kirja, johon kannattaa tutustua on Nuorten kirjastotyön käsikirja. Eräs kirjastonhoitaja oli todennut murrosikäisten kanssa toimisesta näin:

"Tätä työtä voi tehdä vain sydämmellä. Kun sydän ei enää ole mukana, on aika lopettaa."

Ne lapset ja nuoret, jotka käyttävät kirjastoa ja ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, tulevat ihan varmasti aikuisinakin käyttämään kirjastoa. 

Tutustuminen Kautokeinon kirjaston lastennurkkaukseen

Kirjastoauton yhteistyökumppaneina toimii Kautokeinon kunta ja Enontekiön kunta. Käymme pari kertaa kuukaudessa hakemassa norjankieliset uutuuskirjat Kautokeinon kirjastolta. Kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa, kuin saamelaisten kansallisteatteri

Beaivváš Sámi Teáhter.

Kautokeinon kirjaston sisäänkäynti

Rakennus on aika vanha betonista rakennettu tila. Sisäänkäynti ei näytä kovin houkuttelevalta ja itse kirjastotilat ovat aika synkät ja pimeät. Sen kerran kun minä olen siellä käynyt, en ole kovin montaa asiakasta nähnyt. Kävin tutustumassa Norjan tilastoihin Kautokeinon osalta. Lainausluvut vuonna 2014 olivat lasten romaanien osalta 3081 ja tietokirjoja lainattiin 644 kappaletta. Aktiivisia 0-12 vuotiaita lainaajia oli 34 ja aktiivisia 13-18 vuotiaita vain 12. Tämän alueen lukemiskulttuuri näkyy myös kirjastoautomme lainaustilastoissa. Monet kirjastoauton asiakkaat ovat Kautokeinossa asuvia tai työskenteleviä suomalaisia. Viime vuonna olemme kyllä saaneet Ávzin pieneen kylään lisää norjalaisia lapsiasiakkaita. Täällä poronhoito on suuri elinkeino ihmisille. Ja sekin vaikuttaa kirjastoauton lainoissa. Kun kevät tulee niin porot siirretään jäämeren rannoille ja perheet asuvat siellä kesän ajan.

Tässä pari kuvaa nurkkauksesta, jossa oli yksi hyllykkö lasten dvd-levyille ja kuvakirjoille.

Viereisessä olevassa hyllyssä oli muutama lasten cd-äänilevy.

Jonkin verran tilassa oli lelujakin ja näyttäisi, että lapset olivat niillä leikkineet. Lelut olivat aika sekaisin ja itsellä tuli halu järjestää ne, kun kävimme siellä :-)

Hajallaan olevat lelut

Kautokeinon kirjastosta voi lainata laavuja, keittimiä, suksia, polkupyöriä (lasten myös) ja muita ulkoiluvälineitä. Joten ihan samanlaista toimintaa kuin Suomessa. Valitettavasti kirjastossa ei ole järjestetty mitään tapahtumia lapsille ja nuorille.

Kauniit lapinnuket ja uutta saamenkielistä lastenkirjallisuutta
aikuisten osaston hyllyn päädyssä


Laitan tähän loppuun vielä kuvan Storfjordin kunnassa olevasta Skibotenin kirjaston lastenosastolta. Sieltä löytyy jo vähän väriä ja lastenosastolle sopivaa sisustusta. Tämän kuvan olen kopioinut Flickeristä. Kaikki muut kuvat olen ottanut itse.


 

Kirjavinkkaus

Tänään luennolla Ulla puhui kirjavinkkauksesta. Aihe on minulle aika läheinen. Olen jo kuusi vuotta sitten vinkannut Kolarissa. Silloin kiersin kyläkouluja. Sattumalta löysin listan silloin vinkkaamista kirjoista :-) Tässä muutama vinkatuista kirjoista:

Colfer, Eoin: Legenda Pottu-Mäkisestä
Impey, Rosa: Lassea laiskottaa
Kallioniemi, Tuula: Karoliina ja noidutut tossut 
Korolainen, Tuula: Aapo ja hirmuinen Hilda 
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja villi kone

Samalla vinkkasin myös tietokirjoja ja ne upposivat yleensä poikiin. On mukava huomata vinkkauskeikan jälkeen, kun lapset tulevat kirjastoon kyselemään ja lainaamaan vinkkaamiani kirjoja. Harmi, ettei enää ole aikaa tähän. Vinkkaustyö on antoisaa ja mukavaa, mutta aikaavievää. Tästä valmistautumisesta Ulla kertoikin hyvin luennolla.  Koululla pidettäviin vinkkaussessioihin pitää valmistautua huolella. Täytyy lukea kaikki kirjat ja valita niistä sopivat ja sellaiset, jotka uskoo kiinnostavan nuoria. On myös tärkeää keskustella opettajan kanssa ennen koululle menoa. Eli itse selvitän aina ennenkuin valitsen vinkattavat kirjat, minkä tasoisia lukijoita luokassa on. Eli yritän valita jokaiselle sopivia kirjoja. Vähemmän lukeville valitsen helppolukuisia. Niille, jotka lukevat paljon, voi valita sellaisia kirjoja, joissa on paljon tekstiä.

Kirjavinkkariblogin sivuilta löytyy mainio keikkavinkkarin muistilista vinkkaajalle. Samasta sivustosta löydät myös hyviä vinkkilistoja eri-ikäisille nuorille.

Seuraavassa vinkki kirjasta, joka liikkuu tutussa ympäristössä

 Colfer, Eoin: Legenda Pottu-Mäkisestä WSOY 2005

Kun viisi rasavilliä poikaa asuu saman katon alla, on itsestään selvää, että sadepäivinä sisällä on tukalaa. Kun kaveritkin vielä tulevat kylään, melu on korvia raastavaa. Talo on kuin hullujehuone. Ei siis ole ihme, että vanhemmat päättävät viedä lapsensa sivistymään hiljaiseen kirjastoon, jossa he eivät pääse tekemään pahojaan. Huhujen mukaan kirjasto on vaarallinen paikka, koska sitä vartioi kirjastonhoitaja Pottu-Mäkinen, joka haistaa kepposet jo kaukaa. Hänen kerrotaan piilottelevan tiskin alla kaasulla toimivaa perunapyssyä. Perunasta saa se, joka vikuroi eikä tottele määräyksiä. Voiko tästä kirjastosta selvitä hengissä?  Se selviää kun luet tämän kirjan....

En nyt muista otinko tämän tekstin osittain takakappaleesta, mutta niin ei ehkä kannata tehdä. Vinkkaukseen valmistautumiseen oli vähän aikaa ja yritin nopeasti valmistella tunnin. Nyt en tekisi näin. Mutta virheistä oppii. 

Nykyisin nuoret ja kirjavinkkarit on tehneet paljon vinkkejä myös youtubeen. Myös kaverivinkkaukset ja KuMuKi vinkkaukset ovat saaneet suuren suosion.

Itse olen käyttänyt näitä youtuben kirjatrailereita viime vuonna, kun vinkkasin yläasteen 7.luokkalaisille. Vähän vaihtelua oppilaillekin, kun ei tarvitse koko ajan kuunnella samaa ääntä.

 

Innolla odotan sitä aikaa, kun opiskelut on ohi, josko sitten minulla olisi aikaa taas tehdä vinkkauksia. 

Kolarin kirjaston lasten- ja nuortenosaston tutkailua

Valloittavan ihana seinämaalaus takaseinällä

Kävin tutustumassa naapurikunnan eli Kolarin lasten- ja nuortenosastoon. Tila sijoittuu heti vasemmalle, kun astutaan kirjastoon. Katseenvangitsijana toimii lasten tekemä maalaus takaseinälle. Etualalta on poistettu pitkä ja korkea dvd-hylly ja tilasta on tullut avarampi ja valoisampi

Etualalla on pöytä, jossa lapset voivat piirrellä tai vaikkapa kirjoittaa tarinoita. Pylvään ympärillä on kuvakirjalokerikoita, joissa lasten kuvakirjat ovat hyvässä järjestyksessä. 
Lasten- ja nuortenosastoa ei ole erotettu mitenkään. Lasten kuvakirjoja on myös sijoitettu matalaan hyllyyn, joka on kaarevien ikkunoiden alla. Nuorten romaanit on sijoitettu maalauksen alla oleviin hyllyihin ja oikealle jääviin hyllyihin on sijoitettu fantasia ja nuorten aikuisten kirjat. Keskellä osastoa ovat tietokirjat, helppolukuiset kirjat, lasten romaanit ja dvd:t. Pyörivistä telineistä löytyy manga sarjakuvat.

Sohvanurkkaus

 Vasta hankitussa sohvassa viihtyvät niin pienet kuin vähän isommatkin lapset. Seuranaan heillä on erilaisia pehmoleluja :-)

Vieraillessani kirjastolla, esillä näyttelyssä olivat nuorten tekemä Kettunaamiot. Valloittavat naamiot piristivät kirjaston tilaa.
Kirjastolla on useasti esillä erilaisia lasten tekemiä piirustuksia, askartelutöitä, valokuvia ja maalauksia. Nallet ovat myös vierailleet kirjastolla.

Palautelaatikko

Heti lastenosaston vieressä oli hauska palautuslaatikko, jonne saattoi laittaa palautetta kirjaston toiminnasta. Myös kirjatoivomuksia tai tapahtumatoiveita voi esittää.

Haastattelin myös vierailulla vs. kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Tolosta lastenkirjastotyöstä.

Tässäpä haastattelua:

Mikä on tärkeintä lasten- ja nuorten kirjastotyössä?
Saada lapset kirjastoon ja se, että he voisivat viettää vapaasti aikaa kirjastossa ja viihtyisivät siellä. Kirjastossa pitää olla freesit kirjasto ja sisustus pitää olla viihtyisä. Niin että lapset ja nuoret viihtyvät siellä.

Millä perusteella hankitte lastenkirjoja?
Yleensä hankimme kaikki isojen kustantajien kirjat sekä muitakin. Yritetään hankkia kaikki kirjat, mitä kysytään. Mitkä vaikuttavat kiinnostavilta.

Mitä tapahtumia Kolarin kirjastossa on ollut nuorille ja lapsille? Mikä on heidän mielestä ollut kivoin?
Pyrimme järjestämään kaksi kirjailijavierailua vuodessa. Viime vuonna meillä vieraili Aleksi Delikouras, joka kiersi kaikki koulut. Ja piti iltatilaisuuden kirjastolla. Tänä keväänä meille on tulossa Jyri Paretskoi. Pienimmille alaluokkalaisille on järjestetty vinkkausta, mm. Mimmi Lehmä, Kuningatar sekä Intiaani- teeman mukaista kirjavinkkausta. Olemme järjestäneet alakoululaisille (4. -5. luokkalaisille) myös lukuleirejä ja ne on olleet tosi suosittuja. Siellä on tehty myös kirjatrailereita.
Nyt on aloitettu myös alle kouluikäisille satutuntien pitäminen.

Kolarissa tehdään kyllä paljon sen eteen, että lapsille ja nuorille on tarjolla erilaisia elämyksiä ja tapahtumia. Pääsin itsekin tapaamaan Aleksi Delikourasta ja kuuntelemaan hänen ajatuksiaan kirjoittamisesta ja lukemisesta. Tuohon listaan Sirpa vielä jälkikäteen lisäsi muun muuassa näitä tapahtumia:
vauvasirkusta, lasten kansantanssiesityksiä, jouluinen seikkailurata, nukketeatteria, satunäytelmiä ja meänkielisiä satutuokioita. Kiitos Sirpalle haastattelusta.





PS. Saisikohan tällä pronssia :-)
 

Kirjastotyö tänään

Tänään luennolla kerrottin alussa Lukuinto hankkeesta. Siitä on tehty opas, joka löytyy sivuilta pdf-muodossa. Tänään nappasin sen kirjaversiona mukaan kirjastolta. Sieltä löytyy tosi hyviä vinkkejä lasten- ja nuorten kirjastotyöhön.

Mitä lastenkirjastotyö pitää tänään sisällään? Kirjaston on oltava helppo ja turvallinen kohtaamispaikka nuorille, sieltä pitää löytyä ajanmukaiset verkkopalvelut. Kirjaston pitää tarjota elämyksiä. Eli kirjastojen pitää olla aktiivisia toimijoita. Yksi isoa asia mikä minun työssäolohistorian aikana on muuttunut on sosiaalisen median käytön lisääntyminen. Siitä johtuen kirjastojen osuus mediakasvatustyössä on lisääntynyt. Lapin kirjastot ovat saaneet erilaisiin hankkeisiin rahaa. Viimeksi Mediataitoja maakuntiin hankkeen vetäjät vierailivat Muoniossa. Ilman tällaista verkostoitumista ja yhteistyötä ei pienillä kirjastoilla olisi mahdollisuus saada opetusta erilaisten välineiden käytössä sosiaalisessa mediassa.

Luennolla puhuttiin myös peleistä ja niiden tuomisesta kirjastoon. Meillä on menossa juuri hanke, jonka avulla saimme hankittua pelikonsolin, ison television, kuulokkeet ja pelejä kirjastoon. Olemme tiedottaneet jo alustavasti kuntatiedotteessa, että kirjastolle on tulossa pelihuone. Nyt nuoret käyvät kirjastolla harva se päivä kyselemässä, että koska se pelihuone aukeaa :-) Päätimme sijoittaa huoneen musiikkiosastolle, koska sen käyttö on tosi vähäistä. Luennolla puhuttiin paljon myös sisustuksesta ja viihtyvyydestä. Hanke ei kata kalusteita, joten se vähän harmittaa, kun joudumme jättämään huoneeseen vanhat isot tuolit. Mutta jossakin vaiheessa hankimme paremmat tuolit. Jännityksellä jäämme odottamaan, tuoko pelit ja pelaaminen nuoret takaisin kirjastoon. Toki uusilla laitteilla voimme järjestää muutakin kivaa tekemistä ja opetusvälineenäkin iso taulutelevisio toimii paremmin. Vaikkapa elokuvailtoja, tiedonhaunkäytönopetusta tai musiikinkuuntelua.

Meidän vanha televisio

Näihin Helle Kannilan vuonna 1919 Suomen kirjastoseuran kokouksessa lausumiin sanoihin on hyvä lopettaa tämän päivän luennon mietteet. Pitää paikkaansa tänäkin päivänä :-)

" Meidän kirjastoalalla työskentelevien on uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen, on uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti, silloin ehkä uskoen voidaan päästä pieni askel eteenpäin suurta ihanne päämäärää kohti."

Tähän tekstiin törmäsin, kun löysin opinnäytetyön, joka käsittelee lastenkirjastotyön tulevaisuutta. Tekijänä on Elina Nurkkala ja se löytyy täältä

Terveiset Saanalta

Kuva: Riikka Holopainen

Vähän myöhässä taas kirjoittelen ajatuksia luennosta. Olin parin päivän kirjastoautoreissulla pohjoisessa. Meillä oli siellä kaksi koulupysäkkiä. Molemmilla kouluilla olen käynyt pitämässä kirjavinkkauksia ja niin opettajat ja oppilaat ovat tykänneet niistä. Näillä kouluilla oppilaat lainaavat tosi paljon erilaisia kirjoja.

Tästä täytyy myös olla kiitollinen opettajille. Minun mielestä aika iso rooli on vanhemmilla, päiväkodin tädeillä ja opettajilla siinä, että lapset oppivat käyttämään kirjastoa. Aina ei tieten näin ole. Luin Maaritin blogia ja siellä oli sisaruksilla ollut sama tausta ja toisesta oli tullut lukija, toisesta ei.

Löysin netistä kivan pdf-tiedoston, josta löytyy vinkkejä vanhemmille siitä, miten innostaa lapsia lukemaan. Laitan tiedoston linkkeihin.

Muonion kirjastossa on järjestetty lapsille kirjavinkkauksia, satutunteja (myös saamenkielisiä), kirjastosuunnistuksia ja nukketeatteria. Viimeksi järjestimme yhteistyössä liikuntatoimen, varhaiskasvatuksen ja kirjaston kanssa lastenpäivän. Päivään sisältyi satutunti kirjastoautossa, Myyrä nukketeatteriesitys, runo- ja tanssiesitys ja kasvomaalausta. Kirjastolla vieräili päivän aikaan 100 lasta.

Lastenpäivässä Myyrä nukketeatteria

Satutunti kirjastoautossa